Tietokirja

Toimittajat Kukka Ranta ja Jaana Kanninen laativat vuosina 2018–2019 tietokirjaa saamelaisten kokemasta pakkosuomalaistamisesta ja pohjoisen luonnon haltuunotosta. Tietokirjahankkeella nostetaan valtaväestön tietoisuuteen saamelaisten kokemia historiallisia vääryyksiä Suomen valtion alaisuudessa. Näkökulmia etsitään yhdessä saamelaisten kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa läpi projektin.

Euroopan ainoalla alkuperäiskansalla on selkeästi kolonisaatioon viittaavia kokemuksia. Suomessa on Norjan ja Ruotsin tapaan pyritty sulauttamaan saamelaisia valtaväestöön esimerkiksi pakkosuomalaistamalla saamelaislapsia asuntolakouluissa erityisesti sodan jälkeen 1940–luvulta alkaen aina 1980–luvulle saakka. Monet menettivät kosketuksen omaan äidinkieleensä ja kulttuuriinsa. Saamelaisuus on koettu häpeälliseksi, ja saamelaisperheet eivät siksi ole aina välittäneet saamen kieltä ja kulttuuria jälkipolvilleen. Lisäksi jatkuvasti pienenevä saamelaisten perinteinen elinpiiri on sukupolvien ajan kasvattanut jännitteitä ja erimielisyyksien vyyhtiä. Tällä hetkellä ilmastonmuutos lisää entisestään paineita arktisten alueiden maankäyttöön.

Suomalaisissa kouluissa ei kerrota EU:n ainoan alkuperäiskansan kulttuurista ja historiasta, eivätkä tiedotusvälineet välitä riittävästi monipuolista tietoa valtaväestölle. Suomessa ei voi puhua saamelaisten oikeuksista, koska keskustelu yleensä tyssähtää siihen, että ”tilanne on niin monimutkainen”, ”saamelaiset ovat niin riitaisia” tai koska ”saamelaiset suuttuvat”. Tietokirjahankkeemme selvittää, miten olemme päätyneet tähän ajattelemisen umpikujaan – tulevaisuuden konfliktien ehkäisemiseksi.

Kustantamo S&S julkaisee teoksen vuonna 2019.

Työskentelyämme tukee Koneen säätiö #rohkeatekijä ja Suomen Tietokirjailijat ry.

 

Residenssipaikoista kiitämme Lásságámmin säätiötä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa.

 

Mainokset